Vlcd-dieetti on jatkunut hyvin. Säännöllinen, noin kolmen tunnin välein syöminen on saanut minut oivaltamaan, että olen aiemmin syönyt aivan liian harvoin, ja tuolloin nälkä esimerkiksi on ehtinyt kasvaa massiivisiin määriin - tuolloin on tullut syötyä todella isoja annoksia, jonka myötä vatsalaukku on venynyt, ja se että tuntisi olonsa kylläiseksi on vaatinut ruokaa runsain määrin. Nyt, kun vatsalaukkukin on väistämättä pienentynyt, olen huomannut kuinka vähäisestä määrästä oikeasti tulen kylläiseksi. Veden juonnin olen huomannut myös tärkeäksi. Mikäli vettä juo liian vähän, paino tuntuu jumivan. Mielitekoja ei ole ollut, enkä ole repsahtanut ainakaan vielä vlcd:n ylittäville kaloreille.
Ensimmäistä kertaa vuosiin, ehkä kymmeneen-viiteentoista vuoteen minulla on olo, että tästä massiivisesta ylipainosta on mahdollisuus päästä alemmas. En osaa ainakaan vielä haaveilla normaalipainossa olemisesta - siellä olen varmaankin 7.luokalla viimeksi ollut. Mutta jollain tavalla näen realistisena mahdollisuutena kuitenkin sen, että saavutan pienempiä painolukemia.
Eräs ystävä kysyikin minulta, onko minulla mielessä jokin tavoitepaino. Jäin tätä miettimään ja tulin siihen tulokseen, että ei niinkään tavoitepaino, mutta tavoittelen jatkuvasti isompaa pudotettujen kilojen määrää. Menen viiden kilon tavoittein eteenpäin ja tällä hetkellä, 8,5 viikon jälkeen olen pudottanut painoani yhteensä 24 kg. Viimeisen 1,5 viikon aikana paino on humahtanut jostain syystä alas todella reilusti. En toki valita, tiedän että tulevan viikon pudotus on sitten maltillisempi.
Se tunne, kun vaatekaapista löytyy vaatteita, jotka eivät ole vuosiin mahtuneet päälle tai jotka eivät ole koskaan mahtuneet päälle - on huimaava. Positiiviset kommentit, joita olen saanut, ovat myös tsemppaavia. Eniten minua palkitsee kuitenkin tämä olo mikä minulla on. Olen jauhanut tästä varmaan jo aikaisemmissakin kirjoituksissa, mutta jauhanpa nytkin. Olo on kevyt! Toki se vieläkin sairaalloisen ylipainoisen suusta voi tuntua kummalta kommentilta, mutta näin on. Oloni on kevyt. Jaksan liikkua enemmän, liikun mielelläni, nukun paremmin, mieleni on tyynempi, jaksan keskittyä... Positiivisia vaikutuksia tuntuu aina ilmenevän uusia.
Olen miettinyt sitä, miksi tämä juuri nyt on niin helpon tuntuista? Olenhan erilaisia keinoja koettanut vuosien saatossa painonpudotuksessa, mutta epäonnisesti. Ehkä nyt vain oli niin, että oikea aika ja oikea metodi kohtasivat.
